Janne Tienarin ja J. Tuomas Harviaisen Strategiaopas kuntien päättäjille julkaistiin tänä syksynä 2020 keskellä koronakriisiä, joka haastaa suomalaisten kuntien strategista johtamista ennakoimattomalla tavalla. Kirja katsoo hyvin kattavasti suomalaisten kuntien johtamista ja strategiatyötä nojaten sekä kansainväliseen organisaatio- ja hallintotutkimukseen että kirjoittajien pitkäaikaiseen kokemukseen yhteistyöstä suomalaisten kuntien johtajien kanssa. Kirja herättelee kuntien johtamisen arkea käsittelevien konkreettisten ja ajankohtaisten esimerkkien kautta, miten kuntien johtajat ovat onnistuneet ja epäonnistuneet ratkaisemaan kuntaa kohdanneita haasteita.
Näen kirjan ansiona kirjoittajien syvällisen ymmärryksen kuntien ja yritysten johtamisen eroista ja samankaltaisuuksista, strategisen johtamisen kuntiin soveltuvuuden kriittisen tarkastelun sekä kolmen strategiakielen (ihmiset, numerot, teknologiat) auki kirjoittamisen. Ihmisiin liittyvä strategiakieli kertoo yhdessä tekemisestä ja vuorovaikutuksesta, tai sen puutteesta. Jos kuntastrategia näyttäytyy paperina muiden joukossa, sanahelinänä tai businesspotaskana, on organisaatiossa unohdettu keskustella yhdessä ongelmista, joita tulisi ratkaista ja tavoista, millä ne tulisi ratkaista.
Numeroihin liittyvä strategiakieli liittyy rahaan ja mittaamiseen. Tienari ja Harviainen korostavat, että jokaisen tulisi ymmärtää, mistä hänen työnsä tulot ja menot syntyvät ja isommassa kuvassa, miten oma työ vaikuttaa organisaation katteen muodostumiseen. Jos kuntajohtaja ei ymmärrä numeroiden taustalla olevia lainalaisuuksia, alkavat ”taloudelliset realiteetit” ohjaamaan liikaa päätöksentekoa. Isommat kunnat ovat nykyään kuntakonserneja, joissa toiminnan ja talouden seuranta edellyttää koko kunnan ekosysteemin tulonmuodostuksen ymmärrystä. Tällaisten kuntakonsernien johtajilla on näin ollen entistäkin suurempi rooli koko yhteistyöverkoston menestyksessä, jos he osaavat rakentaa luottamusta verkostoissa toimivien ihmisten välille.
Teknologioihin liittyvä kieli liittyy tekoälyn, koneoppimisen, algoritmien ja robotiikan mahdollisuuksiin ja haasteisiin kuntien johtamisessa. Teknologiat vaikuttavat monin tavoin jo nyt kaupunkien arkeen: liikkumiseen, verotuloihin, palveluihin ja vuorovaikutukseen. Kirjoittajat näkevät, että teknologioiden hyödyntämisessä on mahdollista myös epäonnistua, jos inhimillinen ammattitaito, eettiset valinnat ja kansalaisten ymmärrys korvataan teknologioilla. Kuntien strategisessa johtamisessa erottautuvat ne, jotka osaavat inhimillisen toiminnan (arvojen, itsenäisen ajattelun, ryhmätyön ja välittämisen) seurauksena löytää teknologioista ainutkertaisia ratkaisuja juuri niihin ongelmiin, jotka täytyy ratkaista, että kyseisellä kunnalla on tulevaisuutta.
Suosittelen kaikkia poliitikkoja ja kuntajohtajia tutustumaan Tienarin ja Harviaisen teokseen!
Virpi Sorsa, 22.10.2020
Julkinen tutkija 